maanantai 24. marraskuuta 2008

Teejii 5

No niin. Countdownissa ollaan edistytty vitoseen, eli sen verran paivia viela taalla Chilessa. Kuulostaa hurjan vahalle, ottaen huomioon etta pitaa viela tehda vaikka mita ennen kuin taalta sitten lahtee. Viime viikonloppu tuli laiskoteltua ihan liiaksi, nyt se sitten kostautuu kun saa valvoa yot lapeensa viela kouluhommien kanssa (ja kun ne ei kiinnosta, kirjoittaa vaikka tata blogia sitten).

Viime viikonloppu alkoi mulla oikeastaan jo torstaina, kun Suomen tutut Maarit ja Antti maailmanymparysmatkallaan kavaisivat taalla Santiagossa. Heidan kanssaan kaytiin sitten porukalla vahan Santiagon yoelamaa katsastamassa, ja niinhan siina sitten kavi etta aamun tunneille mentiin. Minahan menin tietenkin fiksuna tyttona edellisena paivana lupaamaan yhdelle opiskelukaverille etta menen puhumaan Suomen poliittisesta jarjestelmasta ja siihen liittyvasta tematiikasta perjantaiaamuna klo 10.30, joten tiedossa oli siis melkoisen myohainen nukkumaanmeno ja sitakin aikaisempi heratys torstai-perjantai -valisena yona. Parasta tassa on se, etta kun mustat silmanaluset hyvin piiloon meikanneena perjantaiaamuna suorin itseni yliopistolle tata kokousta varten, tasan klo 10.30 (tai itseasiassa suomalaiseen tapaan jo vahan ennen), saapuivat chilelaiset tuttuun tapaansa paikalle n. klo 11.15. Ja kylla taas harmitti kun olisi melkein tunnin saanut nukkua pidempaan.

No, jotta vasymys ei muistuisi mieleen, vietin koko perjantaipaivan kiireisena kouluhommien parissa, ja illalla sitten lahdettiin isommalla opiskelukaveriporukalla yhden toisen oikeustieteellisen opiskelijan synttaribileisiin. Ei mitkaan pienet bileet, niita varten oli nimittain vuokrattu ns. "biletalo" ja dj, ja lisaksi aika lailla ilmaista, alkoholipitoista tarjottavaa kaikille niille useammalle sadalle kutsuvieraalle. Ja sanomattakin on selvaa etta naistakaan bileista ei ihan aikaisin taksi Saritaa kotiin tuonut.

Lauantaiaamulla odotti jalleen aikainen heratys, kun lahdettiin chilelaisen perheeni kanssa Bio Bion ja Franklinin romumarkkinoille. Taalla Santiagossa on paljon tuollaisia alueita, missa on jos jonkinlaisia kojuja - ja niiden kohdalla pitaa yleensa kylla ihan poikkeuksetta paikkansa etta mita sielta ei loyda, ei tarvita. Itse paadyin ostamaan vaan "ihan oikeat ja aidot" Diorin aurinkolasit 2000 Chilen pesolla - tinkimisen jalkeen tietenkin.

Rankka alku viikonlopulle, joka sitten paattyikin pelkkaan flojeraan eli laiskotteluun, joka sisalsi sopivan yhdistelman nukkumista, uima-altaalla lekottelua, netissa roikkumista seka ruokamyrkytysta. Ai niin ja kavinhan kylla tavarat lapi ja pakkasin varastoon reissuni ajaksi menevan matkalaukun. On muuten oikeasti aivan sairaasti tavaraa taas jostain kertynyt, ajattelin soittaa paikalliselle lentoyhtio-osakkaalle, josko silta liikenisi rahtikone tai kaksi lainaksi...

Ja nyt kun tahan tavara-aiheeseen paastiin, niin pitanee viela kertoa millaisen loydon tein viime keskiviikkona. Bussissa huomasin yhdella pojalla t-paidan, jossa oli kuva juoksijasta ja luki isoin kirjaimin "The Flying Finn"! Pitihan sita sitten taas isanmaallisuuden puuskassa menna kysymaan etta mistas tama kyseinen paita on kotoisin. Poikaparka oli ihan pihalla siina kun yritin sille selittaa kuka se lentava suomalainen oikeasti olikaan. Naillehan tuo nyt oli yksi printti monien joukossa. No, joka tapauksessa sain selville mista paita oli, ja kiiruhdin samantien kyseisen kauppaketjun myymalaan. Ja sieltahan niita sitten loytyi, ja tuli taas vahan ostettua tuliaisia Suomeen. Ja hassuintahan tassa paidassa on nk. "pieni prantti", joka valistaa, etta "the Flying Finn" tunnettiin myos nimella "Smiling Hannes Kohlemainen". Huomatkaa siis kirjoitusvirhe. :D Olisinkin jo ollut varsin yllattynyt jos oikeasti olisivat taalla osanneet suomea kirjoittaa oikein kun eivat aina osaa edes espanjaa. :)

Nyt mina kuittaan talta illalta (tai siis yolta jo nyt), yritan viela vahan tehda kouluhommia, ja painun sitten pehkuihin. Huomenna viimeinen englanninopetuskerta peruskoululla, pitaa muistaa ottaa kamera mukaan etta saa niista kauhukakaroista viela muutaman kuvan muistoksikin.

Kommentoikaahan niin tulee tata blogimatskua sitten jatkossakin kun tiedan etta joku tata nyt lukee. :D

Ei kommentteja: